Siikajokilaakson asutuksen syntyvaiheiden luotettavan määrittämisen voi aloittaa varhaisimpien laadittujen asiakirjalähteiden perusteella 1500-luvun alkupuolelta. Alueella on ollut mahdollisesti aiemminkin jonkinlaista hajanaista saamelaisperäistä asutusta tai niin sanottuja erätaloja, jotka sijaitsivat kaukana toisistaan ja käyttivät monipuolisesti hyväkseen laajan alueen luonnonvaroja.

Vuosien 1548 - 1549 nokkaveroluetteloiden mukaan Siikajoen kylässä oli 44 veroa maksavaa taloutta. Ylempänä jokivarressa taloja oli vain muutamia: Pehkolassa eli Paavolassa 4, Mankilassa 1 ja Rantsilassa 6.

Luohuan kylän asuttamisen ajankohta saatavilla olevien asiakirjojen perusteella näyttäisi sijoittuvan vuoteen 1566, joskin tähän tietoon täytyy suhtautua suuntaa-antavana. Vuosiluku tarkoittaa vain ensimmäisten talojen verolle tulovuotta ja taloja oli voitu perustaa jo useita vuosia aiemminkin, mutta ne olivat siihen saakka nauttineet uudistiloille luvattuja verovapaita vuosia.

ISO-RANKISEN (kirjoitetaan myös Isoranginen) 1:8 manttaalin kokoinen Kruunutila nro 35 Luohuan kylässä ja Siikajoen pitäjässä perustettiin Isojaon yhteydessä vuonna 1797. Paikalla oli ollut asutusta toki jo ainakin 30 vuotta ennen sitä, sillä vuonna 1804 laaditussa Kruunutilan katselmuspöytäkirjassa mainitaan Henric Isorankisen ottaneen  uudisrakennuksen ja sen  vahvistetut satavat hallittavakseen 20 vuoden veropavauden kanssa 25. heinäkuuta vuonna 1767.

Vuoden 1813 Luohuan kylän taloluettelon mukaan Luohuan jokivarressa oli jo 41 merkittyä taloa: 1 Sacko, 2 Sacko, 3 Pietarila, 4 Turunen, 5 Sacko, 6 Sacko, 7 Kangas, 8 Kangas, 9 Wijtala, 10 Heinonen, 11 Heinonen, 12 Pöckylä, 13 Äijälä, 14 Äijälä, 15 Äijälä, 16 Äijälä, 17 Junnila, 18 Turunen, 19 Kotama, 20 Moisa, 21 Karhuma, 22 Pistema, 23 Ansama, 24 Hölpänkangas, 25 Syrjä, 26 Luohuanmäki, 27 Wilmunen, 28 Lambela, 29 Isopalo, 30 Lukinma, 31 Moisala, 32 Jyljäkangas, 33 Myllykangas, 34 Ranginen, 35 Iso-Ranginen, 36 Ruckinen, 37 Salonsaari, 38 Ukonaho, 39 Ojanma, 40 Kärpänkangas ja 41 Taka-aho.